Helsingin talous – palveluja ja investointeja

Helsingin talous – palveluja ja investointeja

 

Mitä uusia haasteita on viime vuosina ilmaantunut tai nyt ilmaantumassa

 

Helsingin kaupungin taloudellinen asema muuttui oleellisesti vuodesta 2014 Helsingin Energian ja Helsingin Sataman yhtiöittämisen seurauksena. Vuonna 2015 Helen Oy:n liikevoitto ei enää ollut parantamassa kaupungin vuosikatetta ja siten kaupungin tulorahoituksen taso aleni merkittävästi aikaisemmista vuosista. Kaupungin lainakanta on kaksinkertaistunut vuoteen 2008 verrattuna ja tulevien vuosien mittavat investoinnit pitävät lähivuosinakin rahoitustarpeen korkeana. Investointien vaatima rahoitus on jatkovuosina katettava entistä enemmän tulorahoituksella kun hallitus pyrkii hallitsemaan kuntien velkaantumista.

Väestökasvu lähitulevaisuudessa tuo Helsingin kaupungille laajoja investointipaineita. Ennusteen mukaan kaupunki kasvoi vuonna 2016 7 624 asukkaalla, mikä tarkoittaa noin 1 % väestönkasvua, ja vuosina 2017–2018 kasvun ennustetaan jatkuvan 1 % tasolla. Erityisesti lasten ja nuorten sekä ikääntyneiden määrä Helsingissä kasvaa pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2026 saakka. Kaupungin 2017 talousarviossa näkyvät panostukset lapsiin ja nuoriin, panostuksia on kohdennettu esim. opetukseen, varhaiskasvatukseen ja lapsiperheiden palveluihin. Helsingin kaupungin strategiaohjelman rakenteen mukaan kaupunki huolehtii ikääntyneistä mikä tulee aiheuttamaan lisäpaineita kaupungin taloudenpitoon tulevana vuosikymmenenä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja syvällisen aluehallintouudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ovat siirtymässä kunnilta maakuntiin, itsehallinnollisten alueiden vastuulle. Samalla kuntien verotuloista ja peruspalvelujen valtionosuuksista on maakuntiin siirtymässä yli puolet sote-palvelujen rahoittamiseksi, ja kuntien henkilökunnasta runsas puolet on siirtymässä näille samoille itsehallinnollisille alueille. Uudistuksen rahoituksen yksityiskohdat ovat monelta osin auki joten uudistuksen vaikutuksia Helsingin kuntatalouteen on vielä mahdotonta arvioida tarkasti. Sosiaali- ja terveysviraston toimintamenot 2017 Helsingin talousarviossa ovat 44 % kaikista toimintamenoista joten uudistus on erittäin keskeinen kaupungin taloudelle.

 

Miten näihin haasteisiin on vastattu tai ollaan vastaamassa

 

Helsingin talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2018–2019 lähtökohtana on strategiaohjelman 2013–2016 tavoite hidastaa kaupungin velkaantumiskehitystä rahoittamalla nykyistä merkittävästi suurempi osuus investoinneista tulorahoituksella sekä kiinteän omaisuuden myyntituloilla. Helsinki on menossa oikeaan suuntaan kun investointien tulorahoitusprosentti talousarviossa vuonna 2016 oli 40 % ja vuonna 2017 jo 51 %. Tuloja on pystytty lisäämään Helsingissä verotuksellisin keinoin kun 2015–2017 yhteisöveron kasvu kaupungissa on ollut 5 % ja kiinteistöveron kasvu 16 %. Helsingin velkaantuminen ei Suomessa ole ollut poikkeuksellista kun muutkin suuret kaupungit ovat ottaneet lisää velkaa.

Valtuustokaudella 2013–2016 Helsingin kaupungin käyttömenojen reaalikasvu on pyritty pitämään asukasmäärän kasvun mukaisena vähennettynä vuotuisella 1 % tuottavuuden parantamisen tavoitteella. Kiinteän omaisuuden myyntitavoite on ollut 100 miljoonan euron vuositasolla. Kaupungin ydintoiminnan kannalta tarpeettomien rakennusten ja osakehuoneistojen myyntitavoite on asetettu 35 miljoonan euron vuotuiseen tasoon ottamalla samalla huomioon rakennuskannan korjausvelan pienentäminen. Vuotuisten investointien taso on rajattu investointiraamin mukaisesti 463 miljoonaan euroon.

 

Miten näihin haasteisiin tulisi tulevaisuudessa vastata

 

Kuntastrategian tulee ohjata taloussuunnittelua ja Helsingin strategiaohjelman rakenteen mukaan tuottavuuden tulee parantua. Tulevaisuudessa tuottavuuden parantamisen tavoite voisi olla korkeampi kuin 1 %. Esimerkiksi valtuustokaudelle, joka alkaa uuden organisaatiomallin mukaisena 1.6.2017, tavoitetta voisi nostaa 2 % tasolle. Toiminnan tehostaminen luo pelivaraa tulorahoitusosuuteen, jonka saaminen vielä nykyistä korkeammalle tasolle on velkaantumisen hallinnan keskeisimpiä tavoitteita. Investointien tulorahoitusprosentin nostopyrkimyksissä voisi katsoa Jyväskylän suuntaan, jossa investointien tulorahoitusprosentti esim. vuoden 2017 talousarviossa on lähes 100 % kun se muilla suurilla kaupungeilla Suomessa on korkeintaan noin 60 %.

Monet kunnat ovat joutuneet korottamaan veroasteitaan. Helsingissä on kuitenkin ollut sama kunnallisvero, 18,5 %, vuodesta 2011. Tätä tuskin kannattaa nostaa kun tulot uhkaavat karata esim. viereiseen Espooseen jossa kunnallisveroprosentti on 18.0 %. Kunnallisvero on suurten kaupunkien tärkein tulonlähde ja sen osuus kaikista verotuloista on näissä kaupungeissa kuluvana vuonna yli 83 %. Kun kunnallisveroon ei juuri voida Helsingissä koskea on kaupungin tulojen selvä korottaminen hyvin haastavaa ottaen huomioon kunnallisverotulojen merkittävän osuuden kaikista verotuloista. Tie kestävämpään taloudenpitoon onkin yhä parempi tiedolla johtaminen; palvelutuotannon rakenteiden kehittäminen, palvelujen tuotteistaminen ja prosessien hiominen, joiden seurauksena samalla rahalla saadaan aikaan enemmän.

Kestävässä kuntataloudessa tulee tarkastella tulorahoituksen kykyä kattaa investoinnit. Investointeja tulee arvioida kriittisesti ja investointipäätösten taustalla tulee olla selkeä käsitys tulevasta väestökehityksestä, palvelutarpeista ja tarvittavasta palveluverkosta. Investoinnit osaltaan pitävät yllä taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä ja ne ovat talousvaikutuksiltaan merkittäviä. Etenkin velalla rahoitettuja investointeja tulee arvioida kriittisesti. Kaikkien Helsingissä toteutettavien investointien tulisi, mitä suurimmassa määrin, edistää Helsingin talouden kestävyyttä.